lauantai 30. huhtikuuta 2016

Hyvää koiranpäivää!

(Kielijuttuni Hyvää koiranpäivää!, julkaistu useissa sanomalehdissä)

Kun kirjoitan tätä, eletään valtakunnallista koiranpäivää. Kuten kaikki tiedämme, koiranpäivä sijoittuu kansainvälisen maan päivän ja WHO:n maailman malarianpäivän väliin.
Samalla viikolla juhlitaan huonon runouden päivää ja kansainvälistä tekijänoikeuspäivää. Ja niitä edeltävillä muiden muassa kansainvälistä puolipisteen päivää.
Kaikki nämä teemapäivät sattuvat huhtikuulle, joka on maailman autismitietoisuuden kuukausi. Autismitietoisuuden päivähän oli huhtikuun toinen päivä. Sinä päivänä teemavärinä oli sininen.
Minäkin kaivoin kaapistani sinisen paidan.  Olin juuri laittanut pyykkikoriin sateenkaaren värisen hameen, jolla olin halunnut osoittaa sympatiaa maailman transsukupuolisuustietoisuuden päivänä.
Sitä edellinen päivä oli kaksisuuntaisen mielialahäiriön tietoisuuden päivä, joka sattui juuri syömishäiriötietoisuuden viikon loppuun. En ollut varma teemaväreistä, joten pukeuduin varovaisesti mustaan. Syksyllä kyllä muistin pukeutua pinkkiin ja oranssiin Rosa nauha -päivänä ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä.
Jos värikoodit ovat mielikuvituksellisia, ei teemapäivien nimeämisestäkään väriä puutu. Ne vaihtelevat virallisen oloisista hullutteleviin. Peräkkäin kalenterissa komeilevat Euroopan epilepsiapäivä, Hätä on tämän näköinen -päivä ja Opiskelijan omppupäivä.
Tuntuu, että teemapäivät ovat lisääntyneet liki räjähdysmäisesti. En muista lapsuudestani 70-luvulta kovinkaan monta. No, ehkä silloinkin juhlittiin YK:n päivää ja jännitettiin, kuka nukkuu pommiin unikeon päivänä.  
Teema on terminä on tullut sanakirjan mukaan muinaiskreikasta, jossa se tarkoitti jonkin asettamista paikalleen. Jo 1300-luvun ranskassa se tunnettiin merkityksessä ”aihe, josta kirjoitetaan tai puhutaan”.
Sosiaalisen median aikana teemapäivät nousevat tietoisuuteemme entistä tehokkaammin. Facebookin ja Twitterin uutisvirrassa niille on mahdollista saada mittavaa huomiota. Samalla tuntuu kuin teema olisi käsitteenä palannut takaisin muinaisille juurilleen: teemoja asetellaan somessa paikoilleen seuraajien kalenteriin. En minäkään olisi koirattomana tiennyt, että tänään on koiranpäivä, jollen olisi Facebookia avannut.
Teemapäivät ovat järjestöille tärkeä tapa saada asialleen näkyvyyttä ja tukijoita. Kymmenisen vuotta sitten lanseerattu Nenäpäivä on tästä kenties tunnetuin esimerkki.
Väistämättä nousee kuitenkin mieleen, kärsivätkö teemapäivät inflaatiota, kun jokaiselle päivälle löytyy ainakin yksi teema. Kun Halaa kissaasi -päivä, Anna lapsesi pukea sinut -päivä ja Orjakaupan uhrien muistopäivä kilpailevat samoista huomion murusista, painavatkin sanat ja sanomat hukkuvat uutisvirtaan.

Happiness is a foil balloon. Akvarelli ja guassi paperille 2016.





torstai 14. huhtikuuta 2016

Hiljaisuus halkaisee korvat

En olekaan Sallan eräkämpässä
En kuuntelekaan, kuinka palokärki hakkaa mökin nurkkaa
Kuikuikui-kliiiie!
Tok tok tok!
Ja hiljaisuus halkaisee korvat

Olen Kontulassa
Miehellä on pipityyny päässä
Se steppaa metron käytävää edestakaisin, tangolta toiselle, ja jupisee:
Ulabaloobaibabaluu

Kaatuuko se päälle
Onko se juovuksissa
Vai vaan hullu
Pitääkö sitä pelätä
Ja miltä sen vaatteet haisee

Keskikäytävälle tulee tilaa
Ulabaloobaibabaluu

Ihmiset vaihtavat vaunua asemalla
Ulabaloobaibabaluu

Tyttö näpelöi kännykän ruutua
Ulabaloobaibabaluu

Kontulassa
Ulabaloobaibabaluu
Myllypurossa
Ulabaloobaibabaluu
Mellunmäessä
Ulabaloobaibabaluu
Sallassa
Ulabaloobaibabaluu


Ja hiljaisuus halkaisee korvat.

Still-kuva videoteoksesta "Sipuli", https://vimeo.com/153149805