tiistai 31. heinäkuuta 2018

Onko unohdettu nimi enne?

Kielijuttuni "Onko unohdettu nimi enne?, julkaistu useissa sanomalehdissä.

Olen viime aikoina alkanut unohdella nimiä. Etenkin näyttelijöiden, poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden nimet lipeävät mielestäni usein.
Minulle, joka olen aina muistanut liikaakin, nimien unohtaminen on uusi ilmiö. Vielä viisi vuotta sitten sellaista ei tapahtunut. 
Unohdusten hetkellä herää helposti harmistus ja huoli: Mitä minulle tapahtuu? Olenko dementoitumassa? 
Alanko pian unohtaa läheistenkin nimet, alanko muistuttaa edesmennyttä isomummoani Hildaa, joka vanhoilla päivillään huusi läpi koko suvun nimet, ennen kuin sai mieleen hakemansa? ”Mikkopekkatyttiyrjöhilkkaleenavappu…Heikki!” Olisiko nimien unohtaminen enne jostain vakavammasta?
Asiantuntijat rauhoittelevat, että kaikki unohtelevat toisinaan. Kyse ei ole heti dementiasta, jos jokin nimi ei tule mieleen. Esimerkiksi kiire ja stressi, joskus myös masentuneisuus tai muu sairaus voivat heikentää muistia tilapäisesti. Kovalevy täyttyy olennaisilla asioilla, pienille yksityiskohdille ei jää tilaa.
Hiljattain kohistiin siitä, kuinka presidentti Donald Trump oli kirjoittanut twiittiin vaimonsa Melanian nimen väärin, ”Melanie”. Julkisuuden kirkkaassa valokeilassa Trump oli päätynyt poistamaan twiittinsä välittömästi, koska pelkäsi sen johtavan epäedullisiin tulkintoihin. Tarpeeksi nopea hän ei kuitenkaan ollut, sillä huhut ja puheet siitä, kuinka Trump on välinpitämätön vaimoaan kohtaan, ehtivät jo lähteä liikkeelle. Stressiin tai kiireeseen vetoaminen ei tilanteessa auttanut.
Presidenttien lisäksi toimittajien odotetaan olevan tarkkoja, kun he nimeävät ihmisiä. Keväällä Helsingin Sanomissa uutisoitiin ”Mummodiskosta”, jossa ikäihmiset pääsevät pyörähtelemään populaarimusiikin tahdissa. Jutussa haastateltiin ”pyörätuolissa tanssilattialla kieppuvaa Leena Lahtista”. Kerrottiin, että ”Musiikiksi Lehtonen toivoo kovaa jytää”. Toimittaja jatkoi: ”Moni tuntuu jakavan Lehtisen kanssa saman toiveen miesseurasta”. Lahtinen, Lehtonen, Lehtinen, hmm. 
Lukijana mieleeni hiipi samanlainen aatos kuin monelle Trumpin twiitin jälkipuinneissa: toimittajan suhde haastateltavaan oli melko lepsu, ellei peräti välinpitämätön. Vai olisiko nimisekaannus ollut tässäkin tapauksessa kuitattavissa kiireellä ja stressillä? 
Hesarin tapaus voi tuntua vähäpätöiseltä. Virheitähän sattuu kaikille. Haastateltavalle ei kuitenkaan taatusti ole yhdentekevää, millä nimellä häntä kutsutaan. Kun pidin ensimmäisen taidenäyttelyni, odotin innoissani paikallislehteä, jossa julkaistiin ilmoitus näyttelystäni. Pakko myöntää, että hieman kyrsi, kun luin lehdestä, että ”Merja Heikkilän näyttely jatkuu koko maaliskuun ajan”. 
Marja Heikkinen, englannin ja ranskan maisteri, kielenkääntäjä, kuvataiteilija

Guardian Angel. Sekatekniikka paperille 2018.





perjantai 6. heinäkuuta 2018

Tärkeä teksti

Semmoinen juttu
että sukulaistyttöjen kanssa
istuttiin vaan saunan jälkeen juomassa kaljaa
Ollaan siis ihan tavallisia ihmisiä
Nuorin on CFO,
minä olen CEO, 
keskimmäinen on Senior Exxxecutive Vice President, 
Ihan tavallisia ihmisiä niin siis
meillä on parin miljoonan asuntolainat ja autot ja veneet niin kuin ihan kaikilla,
kaikilla on

Ja sitten mietin siinä kun
ihan vaan saunan jälkeen istuttiin juomassa kaljaa
Niin siinä sitten keksin
että joka ihmisellähän on neljä asiaa ja se on fakta että ne on nämä
Työ
Perhe
Omaisuus
ja Ystävät.


Mutta nyt tulee se tosi tärkeä juttu että
Minä muuten keksin tämmöisen uuden jutun ettei
kannata kuluttaa
Ei hei osallistuta kulutusjuhlaan
Minä sen keksin, että kannattaa karsia
Luovutaan turhasta, siis niin kuin daunshiftataan.

Ja sitten minä muuten vielä tajusin, että älypuhelimethan siis syö meidän aivot ja ajan
ja kohta me ei enää puhuta toisillemme
niin kuin ennen puhuttiin, aina muuten ennen puhuttiin
ja keskittymiskyky heikkenee ja Suomen pojat ei enää lue romaaneja ennen ne luki
nyt ne vaan silmäilee kännykkää ja mites sitten toi PISA ja kaikki

Ja eliökunta kuolee
tai ainakin suurin osa siitä kun me vaan
mietitään
Pirkko Arstilan hameenhelmoja
Ja samalla meidän kansallisaarre, siis toi metsä viedään kiinalaisten vessapaperiksi
Siis kiinalaisten!
Sillä aikaa kun me keskitytään epäolennaisuuksiin niin kuin
vaikka jalkapallon ämämmään

Mutta onneksi minä keksin sanoa tämän.
Nyt näet tiedätte, miten asiat on.
Tehkää nyt jotain, menkää edes viemään sille siilille se vesiastia
mutta ensin: jakakaa tämä teksti.

Synttärit. Lahjapaperimalli 2018.