sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Tasapaino

Tasapaino, öljy kankaalle 2014.

En tiennyt mitä on tasapaino,
ennen kuin se meni

Yksi, kaksi, kolme siveltimenvetoa liikaa

En tiedä vieläkään

Yksi, kaksi, kolme askelta liian vähän,

liian monta suupalaa,
liian vähän liikuntaa

En tiedä vieläkään

Yksi, kaksi, kolme käyttämätöntä puseroa kaapissa, ne kirkuvanoranssit laput nailonlangan päässä,
ne on pakko kääntää piiloon

koska
neljä, viisi, kuusi laskua maksamatta

Tasapainottomuus, öljy kankaalle 2014 

liian monta läpisormienlopullisestivaluvaa hetkeä

liian vähän läsnäolevaa hengitystä
sisään ja ulos, ulos, ulos ja sisään, sisään

En tiennyt mitä on tasapaino
ennen kuin se meni

En tiedä vieläkään,

hengitän,
puserot lisääntyvät kaapissa
paloja menee kurkkuun
minä en liiku, mutta
sivellin liikkuu omia aikojaan, treenaa ehkä
Helsinki City Marathonia varten


En tiennyt mitä on tasapaino,
ennen kuin se meni
En tiedä vieläkään,
en tunnistaisi sitä, jos se tulisi vastaan.




lauantai 4. tammikuuta 2014

Utopia

Utopia. Akvarelli 2014.
Utopia on paikka Saimaan rantakallioilla, Inarijärven rantamökissä, Sallan tuntureilla tai vaikka Kallaveden saaressa. Se on paikka, jossa kuvitteellinen sieluni kuvittelee olevansa vapaa, yhtä vapaa kuin tammikuinen järvi Ristiinassa tänä uutena vuotena.

Kun selviän alkujärkytyksestä ja saan siivottua myyränpaskat mökin nurkista, alan haaveilla, etten koskaan enää palaa. Jään metsään veistämään kirveellä kantoja, leivon pirtinuunissa ruislimppuja. Opettelen kutomaan sukkaa ja punomaan verkkoja. Luon lunta ja silmukoita hamaan hautaan asti. Harpon haalistuneet Hai-saappaat jalassa pitkin metsiä ja unohdan laittaa hiuksiini aamulla muotovaahtoa. Saunan pidän lämpimänä aina.

Utopia kiehtoo, koska se ei tule toteutumaan. On olemassa järkeä, tosiasioita, rajoja, pakkoja, velvoitteita, laskuja, eräpäiviä, vaatimuksia, omaa turhamaisuutta ja muidenkin tarpeita, jotka tekevät siitä mahdottoman. Ennen kuin huomaankaan, olen taas Itiksen kuraisenharmaassa risteyksessä matkalla kovaa vauhtia kohti kotia, arkea ja todellisuutta.

Utopia on pakotoive vailla mahdollisuuksia. Mutta aina se saa minut maalaamaan.



Tammikuinen Saimaa 2014 nro 2. Akvarelli.
Tammikuinen Saimaa 2014. Akvarelli.