Aika paljon äkspeetä!

Kielijuttuni "Aika paljon äkspeetä", julkaistu useissa sanomalehdissä.

Lukuisina kesinä olen ottanut tavoitteekseni opiskella uuden kielen alkeet. Arabian ja venäjän itseopiskelupaketit ovat seuranneet matkalaukussa mökille. Pakko myöntää, että paketeissa on edelleen kelmu päällä. Muut harrasteet ovat vetäneet kesäpäivinä enemmän.

                      Tämä kesä oli yllättäen poikkeus! Opin uuden kielen – tai ”melkein kielen” – kuin vahingossa.

                      Lasten mukana latasin kännykkääni Pokémon Go -pelin. Viikossa olin vihkiytynyt uuden asiantutkijakielen saloihin.

                      Kesä on mennyt mukavasti pokestoppia graindaten tai lurettaen. Joskus olen tosin vain luutannut pokestopin ohi mennessäni. Saahan siitäkin äkspeetä (XP, kokemus).  Usein on nimittäin kiire gymibätleen rektaamaan vastatiimin sali.

Kävellessä vastaan tulee enimmäkseen Rattatoita, mutta jos onni on myötä, saattaa eteen spavnata vaikkapa kovalevainen Iivii, joka on todella oopee. Sellainen, jonka seepee riittää evolvaamaan Vaporeonin, joka on ihan biist. Ärsyttävintä on, kun pokemon karkaa pallosta ja despavnaa tuosta vain.

Kun leveleitä on tarpeeksi, egeistä hätshää kovia pokemoneja. Tenkeiegit ovat parhaita, niistä hätshää harvinaisimpia pokemoneja. Toisaalta faivkeiegit ja tyykeiegit hätshäävät nopeammin.

Joskus kilometrit eivät kerry, niin kuin pitäisi, ja egit eivät ota hätshätäkseen. Silloin voi olla kyse siitä, että serveri friissaa.

Poverappaamalla pokemonien levoja voi nostaa. Tosin siihen tarvitaan aikamoinen määrä staardastia. Tärkeitä ovat myös potionit ja rivaivit, joilla bätlessä kolhuja saaneen pokemonin voi elvyttää entiseen kuosiinsa.

Ihan parasta on leveliltä toiselle siirtyminen, kun greit boollien ja ultra boollien lisäksi voi saada bägiinsä insensen tai laki egin. XP-graindaushan on erityisen tehokasta, kun on laki eg päällä.

Kielikylpyni on ollut tuloksellista. Päällimmäiseksi on tullut suuri kunnioitus sitä kohtaan, kuinka sulavasti vierasperäiset sanat solahtavat suomeemme.

Esimerkiksi verbit hätshätä (englannin hatch, kuoriutua) ja luutata (englannin loot, ryöstää) tuntuvat supisuomelta. Kyse on niin sanotuista mukautetuista lainoista: kun sanat omaksutaan suomeen, niiden äänneasukin mukautuu omaan kieleemme.

Voisin toki korvata englannista lainatut sanat ja sanoa, että ”kymmenen kilometrin munani kuoriutuu”. Erikoiskieli tuo kuitenkin peliin oman tärkeän tunnelmansa. Se vahvistaa pelaajien asiantuntijaidentiteettiä. Siksi sanonkin, että ”mun tenkeiegi hätshää”.

Usein käy niin, että asiantuntijakielten sanojen merkitys laajenee ja niitä aletaan käyttää myös muilla elämänaloilla. Huomasin tässä eräänä päivänä ajattelevani, että tähän ikään mennessä on ehtinyt kertyä jo aika paljon äkspeetä.

Full CP. Akvarelli ja guassi paperille 2016.