Voi änkeröinen, mitä pelleilyä!

Kielijuttuni "Voi änkeröinen, mitä pelleilyä!", julkaistu useissa sanomalehdissä.

Klovnit ja pellet ovat saaneet lööppitilaa viime aikoina, kun Amerikasta apinoitu someilmiö on tuonut ihmisiä pelottelevat ilveilijät Suomeen. Eri puolilta maata kuuluu uutisia kammottavista klovneista, jotka säikyttelevät etenkin lapsia, uhkailevat jopa erilaisilla aseilla.  

            Kyse ei enää totisesti ole mistään hassunhauskasta pelleilystä, sellaisesta, jota Kielitoimiston sanakirja kuvailee näin: ”Ilveillä, hassutella, kujeilla, pilailla. Pelleili ja nauratti lapsia”.

Sana pelle on aikoinaan lainattu suomeen ruotsista. Se on ollut alkujaan erisnimien Per ja Peter muunnos. Nimeä Pelle Jöns on käytetty klovnihahmon erisnimenä, josta johdettu pelle on sittemmin vakiintunut yleisnimenä. Sanat pelle ja pelleillä ovat suomessa melko tuoreita, ne on otettu käyttöön yli sata vuotta sitten.

Pelleä käytetään nykysuomessa myös merkityksessä hölmö, naurettava tyyppi, esimerkiksi lauseessa ”Timo on ihan pelle”. Sana pelleillä taas voi viitata huonoon käytökseen tai hölmöilyyn: ”Mitä sä taas pelleilet?”

Klovni on puolestaan lainattu meille englannista, sanasta clown. Englannin clown-sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta sen arvellaan juontuneen latinan maanviljelijää tarkoittaneesta sanasta colonus. Clown-sanaa on käytetty englannissa jo 1500-luvulla merkityksessä ”tomppeli tai ”moukka”.

Vanhoissa englantilaisissa näytelmissä clown oli hahmo, joka esiintyi maamiehen vaatteissa ilveillen. Suomeen sana klovni on lainattu hieman pelleä aiemmin, 1880-luvulla.

Suomalaisilla on omat tärkeät pellensä. Lempeän inhimillinen Sirkuspelle Hermanni on monelle rakas. Sairaalaklovnit ry:n taiteilijat tekevät tärkeää työtä, kun he kiertävät sairaaloissa viihdyttämässä lapsia. Klovnit saavat hetkeksi lapset unohtamaan sairautensa ja tuovat riemua ja hyvää mieltä vaikeisiinkin tilanteisiin.

Sanat klovni, pelle ja pelleillä ovat saaneet viime aikoina uusia, uhkaa huokuvia merkityksiä. Toivottavasti nämä merkitykset jäävät väliaikaisiksi.

Kauhua kylvävien uusklovnien pelleily on niin kaukana Hermannista ja Sairaalaklovneista kuin mahdollista. Uutisten mukaan myös maailmanlaajuinen pikaruokaketju on joutunut vetämään pellemaskottinsa taka-alalle markkinoinnistaan.

Sairaalaklovnit ovat ottaneet sivuillaan kantaa ihmisiä pelottelevien klovnien villitykseen. ”Klovneria ei koskaan ole tuhoavaa tai pahaa. Sen tarkoituksena on tuottaa iloa ja parhaimmillaan sillä voi olla jopa voimaannuttavia ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia”, he toteavat.

Tähän yhtyisi varmasti Sirkuspelle Hermanni ja tuhahtaisi: ”Voi änkeröinen, mitä pelleilyä!” Kälkättimen ja kepakon säestämänä.

Still-kuva (kattilan sisään installoitavasta) kauhuvideostani "A Recipe for Success, Starring Keittolantäti Elisabeth, 2015.

           

Normaalit ihmiset ja me muut

Kielijuttuni "Normaalit ihmiset ja me muut", julkaistu useissa sanomalehdissä.

Autismi ja autistisuus nousivat hiljattain otsikoihin, kun kirjailija Jari Tervo nimitti suomalaisia autistiseksi kansaksi. Väitettään Tervo perusteli ajatuksella, että sosiaalisuus ja vuorovaikutus eivät ole suomalaisille ominaisia, niin kuin ne eivät ole autisteillekaan.

            Lääketieteen terminä autismi on noin sata vuotta vanha. Sen juuret ovat kreikan sanassa ”auto”, itse, ja tilaa tai toimintaa ilmaisevassa päätteessä ”ismos”. Autismi tarkoittaa siis itseensä käpertymistä – juuri sitä, minkä Tervokin nosti esille.

Kommenteillaan Tervo osui herkkään kohtaan. Moni ei pitänyt ajatusta  ”suomalaisista” piirteistä oikeutettuna, joku loukkaantui vertaamisesta autisteihin. ”Autismi on sairaus, rasismi valinta”, totesi eräs kommentoija.

Autismiliitto puuttui keskusteluun toteamalla, että rasismia ei voi selittää autismilla. Autistiset ihmiset eivät ole rasisteja sen enempää kuin ei-autistisetkaan ihmiset.

Autismi on neurologinen kehityshäiriö, jonka piiriin kuuluu monenlaisia piirteitä. Puhutaankin autismin kirjosta.

Autismia ei nykytiedon mukaan pidetä sairautena. Kun hakee netistä vaikkapa yhdistelmää ”sairastaa autismia”, huomaa kuitenkin pian, että yleisen käsityksen mukaan autismi on sairaus. 

”Hei, autismi on sairaus, eivät he tarkoituksella noin käyttäydy”, kommentoi joku keskustelupalstalla. ”Tohtori Temple Grandin on erittäin menestynyt urallaan, vaikka sairastaa autismia”, kertoo Helsingin Sanomat.

Aikamoisen määrän osumia tuottaa myös sanapari ”kärsii autismista”. ”Noin prosentti Yhdysvaltain väestöstä kärsii autismista”, kertoo Taloussanomat.

On selvää, että autismi on monelle vieras asia. Siksi kielelliset valinnat valtakunnallisessakin mediassa heijastelevat niin sanottujen normaalien ihmisten näkökulmaa. Tämä pätee myös moniin muihin ”normaalista” poikkeaviin tiloihin, kuten Downin syndroomaan.

Sairastaa. Kärsiä. Potea.

”Kukaan ei kärsi autismista, mutta autistit joutuvat usein kärsimään siitä, miten heitä kohdellaan”, on joku todennut. Jos autismin kirjon henkilöiden leimaaminen rasisteiksi on loukkaavaa, niin on myös heidän tilansa tarpeeton patologisoiminen.

Autismin kirjoon kuuluvaan Aspergerin oireyhtymään kuvataan liittyvän muun muassa seuraavia piirteitä: rehellisyys, oikeudentunto, omaperäinen ajattelu ja huumorintaju. Näitä harvemmin korostetaan julkisessa keskustelussa.

On hyvä, että asioista puhutaan. Vain sillä tavoin tietoisuuden lisääminen on mahdollista.

Tietoisuus voisi tässä tarkoittaa paitsi tietoisuutta autismin ja muiden ”poikkeavuuksien” ominaisuuksista, myös tietoisuutta siitä, kuinka puhumme. Kuinka puhumme toisista ihmisistä.

Powered by the spectrum. Akvarelli paperille 56 x 76 cm, 2016.