-
Haluatko, että jätän sut tähän koulun portille,
vai saatanko ovelle asti?
-
Eiii ovelle!!! Cringe overload!!!
-
Mikä?
-
Cringe overload. Ois ihan cringee, jos
saattaisit ovelle.
-
Ai… mitä on cringe?
-
Noloo.
-
Höh, no miksei voi sanoa noloo?
-
Koska se ois ihan cringee! Cringe on UUSI sana
nololle, tajuutko sä?
-
Okei okei… Onko se niin, että vain nuubi ei
tajua, mitä on cringe?
-
Ei, toi oli ihan cringee! Nuubitkin tajuu, mitä
on cringe!
Sinne se häviää, kahdeksanvuotias, koulun portista sisään,
taakseen katsomatta. Katsominen olisi varmasti cringeä.
Kotona
tarkistan sanakirjasta, mistä keskustelussamme oli kyse. Netin englanti–
suomi-sanakirja ei anna cringelle merkitystä nolo. Siellä tarjotaan vastineeksi
”kavahdus”, ”säpsähdys”.
Englanninkielinen slangisanakirja
sen sijaan tuntee merkityksen. Siellä cringe määritellään näin: Äärimmäisen
vaivaannuttava, epämiellyttävä tilanne, jonka aiheuttaa jokin ihminen, ihmisryhmä
tai ympäristö. Tilannetta seuraavat ei-cringet ihmiset kokevat tavallisesti
häpeää, mielipahaa tai suuttumusta, tai tunnetta, jossa nämä yhdistyvät.
Cringen juuret löytyvät kaukaa historian
hämärästä. Se on tullut vanhaan englantiin jostain muinaisesta germaanisesta kielimuodosta 1200-luvun
alussa. Vanhassa englannissa cringen esimuoto oli verbi ”cringan”, joka
tarkoitti periksi antamista taistelussa. Pitkän tien on cringe kulkenut
sydänkeskiajan taistelutantereilta helsinkiläisen alakoulun pihalle.
Nuubi puolestaan tulee englannin
sanasta ”newbie”, aloittelija. Siitä tunnetaan nykykielessä myös väännös nobo.
Se, että vieraista kielistä
tulvii sanoja nuorison puhekieleen, ei ole uusi ilmiö. Esimerkiksi 1900-luvun
alkupuolen stadin slangi oli iloinen sekoitus ruotsia, suomea ja venäjää. Vuonna
1914 syntynyt mummoni saattoi tsörata skurulla Sörkkaan vielä vuosituhannen
vaihteessa.
Englannin vaikutus nuorisokieleen
on sittemmin kasvanut merkittävästi, jo 1960-luvulta lähtien. Vaikutus on vain
vahvistunut nykyisellä pelien ja Youtube-videoiden aikakaudella. Cringet,
nuubit ja nobot solahtavat luonnokkaasti tubettajia subaavien puheeseen.
Uudet sanat ja ilmiöt leviävät
nopeasti nuorten kieleen ympäri maan uusia kanavia pitkin. Luulenpa, että tänäänkin
Suomessa däbätään Hangosta Utsjoelle. (Jos lukija ei tiedä, mitä däbääminen on,
suosittelen googlettamaan, lol.)
Puhekieli myös muuttuu nopeasti. Muistan,
kuinka isotätini 1980-luvulla ihastellen kehui, että uusi hameeni oli ”eri
kiva”. Suomisenollimainen ihastelu sai minut kavahtamaan. Silloin en tosin vielä
tiennyt, että kokemani tunne olikin – cringe.
 |
| Mother Tongue. Akryyli ja vesiväri paperille 33 x 48 cm, 2017. |
