lauantai 28. toukokuuta 2016

Onnea lupaaville vanhuksille!


Kielijuttuni "Onnea lupaaville vanhuksille",  julkaistu useissa sanomalehdissä.

Valmistuin eilen kuvataiteilijaksi kolmen vuoden opintojen jälkeen. Rohkea veto, sanoivat onnittelijat. Rohkea veto tuossa iässä muuttaa suuntaa. Ihailtavaa jaksamista, olet sinnikäs.

Samalla vuosikurssilla kanssani oli monta parikymppistä taiteilijanalkua. Upeaa, mihin vielä yllät? Olet monilahjakas ja lupaava taiteilija! Loistavaa tulevaisuutta! Tällaisin sanoin onniteltiin kurssikavereitani.

Olen toki iloinen kaikista hyvää tarkoittavista ja kannustavista kommenteista. Ne saivat minut kuitenkin miettimään sitä, millaisia ikään tai elämänvaiheeseen liittyviä ennakko-odotuksia onnitteluadjektiiveihin kytkeytyy.

Nuoria opiskelukavereitani ei sanottu rohkeiksi eikä sinnikkäiksi. On itsestään selvää, että nuori opiskelee ja jaksaa.

Minua, viittäkymppiä lujaa vauhtia lähestyvää, ei sanottu lupaavaksi eikä monilahjakkaaksi. Kommentit rohkeudesta tuntuivat sisältävän enimmäkseen ihmettelyä, miksi olin lähtenyt enää opiskelemaan.

Merkityksensä perusteella usein yhdessä esiintyvistä sanoista käytetään kielitieteessä termiä myötäesiintymä. Onnitteluesimerkkiemme valossa myötäesiintymiä voisivat olla vaikka ”lupaava nuori” ja ”rohkea valinta”.

Muita esimerkkejä voisivat olla virkeä vanhus, hyväkuntoinen mummo, nuori lupaus ja tulevaisuuden toivo. Ilmauksissa virkeä nuori ja lupaava vanhus ei ole kieliopillisesti mitään moitittavaa, mutta niiden sisältämät assosiaatiot ovat aika yllättäviä. Ne ovat kohosteisia eli tavanomaisesta kielenkäytöstä poikkeavia.

On sanottu, että kieli heijastelee yhteiskuntaa. Koska nuorilla vastavalmistuneilla on mummoikäisiä todennäköisemmin pitkä elämä ja ura edessään, on luontevaa nimetä heidät lupaaviksi ja kiinnittää huomio heidän lahjakkuuteensa. 

Mummoikäisillä taas ei ole ollut perinteisesti tapana lähteä opiskelemaan, joten voidaan ajatella, että siihen ryhtyminen on rohkea veto.

Maailma kuitenkin muuttuu ja aikuisopiskelu yleistyy. Nyt valmistuvat nuoret lupaukset saattavat hyvinkin löytää itsensä uudelleen koulun penkiltä kolmenkymmenen vuoden päästä.

Mikä on vielä tärkeämpää, on se, että kieli ei pelkästään heijastele yhteiskuntaa. Kielellä myös rakennetaan yhteiskuntaa ja siinä vallitsevia ajattelutapoja.

Kun muutamme tapaamme puhua asioista, voimme kenties samalla muuttaa asioita. On suorastaan houkuttelevaa lähteä ravistelemaan kielen keinoin totuttuja, aikansa eläneitä ajatusmalleja.

Omasta puolestani toivotan mitä parhainta onnea ja menestystä kaikille nyt valmistuville! Sekä virkeille ja rohkeille nuorille että lahjakkaille lupaaville vanhuksille!

Horticultured and hilarious. Pastels on velour paper, 2016.

lauantai 14. toukokuuta 2016

Uudet ystäväni Juhani ja Liisi


 Kielijuttuni Uudet ystäväni Juhani ja Liisi, julkaistu useissa sanomalehdissä.

Olen saanut ihan hiljattain monta uutta ystävää. Uudet ystäväni ovat minulle hyvin läheisiä, saan heiltä viestejä melkein joka päivä. 
Viesteissään ystäväni esittelevät itsensä koko nimellään. On Juhani Ruohonen ja Annamaija Kokkola, Leena Mayer ja Liisi Savinainen, on itseään toimitusjohtajaksi tituleeraava Taavi Karhula (kaikki nimet muutettu tätä juttua varten). Juhani ja Annamaija ovat Planin leivissä, Leena WWF:llä, Liisi UN Womenilla. Taavin työpaikkaa en muista.
Lisäksi olen saanut viestejä Emmiltä, Jannelta ja Tatyanalta. Emmi ja Janne ovat näköjään saaneet töitä Soneralta, Tatyana tuntuu edelleen hakevan töitä.
Niin paljon kuin iloitsenkin uusista ystävistäni, tuntuu, että viestittelymme jää yksipuoliseksi. Kun yritän kirjoittaa vastausviestiä Liisille, vastaanottajakenttään ilmestyy ”toimisto@unwomen”. Annamaijalle lähetetyn vastausviestin saaja onkin info@plan.fi, Juhanille lähetetyn puolestaan ”newsletter@plan.fi”. Leenan viesti on astetta tylympi: siinä lukee ”noreply”.
Olen kauhean ennakkoluuloinen ystävä, mutta viestejä vastaanottaessani mielessäni herää epäilyksiä. Ovatko Taavi, Annamaija ja kumppanit osallistuneet samalle suoramarkkinointistrategian kurssille, jossa on käsketty laittaa oma nimi viestin otsikkokenttään?
Onko heille uskoteltu, että nimen läsnäolo lisää viestin aukiklikkauksia? Tai, mikä on vielä hirveämpi ajatus, ovatko uudet kaverini lintsanneet strategialuennoilta ja panneet asialle jonkun muun, jonkun sieltä ”toimiston” henkilökunnasta?
Tiedän, ystävää ei saisi epäillä. Vaan minkäs teet, kun on skeptinen luonne. Emmin ja Jannen viestit Soneralta ovat tuttavallisen raikkaita, ja niissä luvataan usein mukavia asioita. Laskutukseen Emmi ja Janne eivät kuitenkaan enää puutu, sillä puhelinlasku kolahtaa sähköpostiini otsikolla ”Soneran matkapuhelinlasku numero sejase”.
Oman nimen käyttämiselle markkinointiviestinnässä on varmasti perusteensa. Nimistöntutkijoiden mukaan henkilönimeä käyttäen voidaan luoda henkilökohtainen suhde vastaanottajaan.
Etenkin pelkän etunimen käyttäminen luo tuttavallisen tunnelman. Kun Emmi tai Janne lähettää minulle kirjeen, jossa minua kutsutaan Blytheksi, minun pitäisi mainostajan mielestä kokea kuuluvani heidän kanssaan samaan yhteisöön.
Jostain syystä reaktioni on päinvastainen. Tulee tunne, että mainoskikkailu on vastaanottajan aliarviointia. Lukisin järjestöjen viestit ilman nimiäkin, itse asiassa jopa mieluummin. Plan, UN Women ja WWF ovat lähettäjinä vakuuttavia ja kiinnostavia. Emmin, Jannen ja Taavin tapauksessa taas nimistä ei ole hyötyä, jos en ole kiinnostunut tuotteesta – Tatyanasta puhumattakaan.
Showing consensus through similar hairdos. Akvarelli ja akryyli paperille, 2016.









perjantai 13. toukokuuta 2016

Tässä runossa


Tässä runossa ei ole tulkinnanvaraista symboliikkaa.

Suu vaahdossa haukkuva koira edustaa
-       vastakkaista sukupuolta (soveltuvin osin)
-       kanavaansa hakevaa aggressiota (soveltuvin osin)

Tyhjä lompakko, katteettomat luottokortit ja pesäpallo-ottelu edustavat
-       turvattomuutta (soveltuvin osin)
-       ajolähtötilannetta (soveltuvin osin)

Alasti ratikassa matkustaminen edustaa
-       häpeää (soveltuvin osin)
-       turvattomuutta (soveltuvin osin)
-       ajolähtötilannetta (soveltuvin osin)

Rikkoutunut peili ja luhistunut talo edustavat
-       ei mitään (koska niitä ei ole tässä runossa)

Hukassa olevat tavarat, kadulle leviävät laukut ja hedelmäpussit, joita ei saa auki edustavat
-       kontrollin menettämistä tai sen pelkoa (soveltuvin osin)
-       turvattomuutta (soveltuvin osin)

Punkit, ampiaiset ja hämähäkit edustavat
-       kontrollin menettämistä tai sen pelkoa (soveltuvin osin)

-       kanavaansa hakevaa aggressiota (soveltuvin osin).
Next level shit. Akvarelli, öljypastellit, kulta- ja hopeafolio paperille 2016.


tiistai 10. toukokuuta 2016

Musteläiskätesti

Mies karjuu kylppärissä mustepullolle
Lattia lainehtii jo.

Perkele näitä, aina tiellä
vittu, että vituttaa!

Älä huuda, hyvä mies
Katso musteeseen lattialla
    katso tarkkaan
    ennen kuin se valuu lattiakaivoon

mitä läiskässä näkyy?



Kidnapped by inkblots. Akvarelli paperille 2016