keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Fan fiction!



This is total fan fiction. Viuhka syntyy, pääsee Carmenin käsiin. Carmenilla todella käy viuhka! Me kaikki fanitamme Carmenia, mutta ketä Carmen fanittaa? Ja rakkaus on kesyttämätön lintu. Niin, ja Blythen animaatioharjoitukset jatkuvat :)

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Sopeutumattomuudesta - The Misfits I

The Misfits I - Mean step-sister feet. Ensimmäinen osa sopeutumattomuutta käsittelevästä trilogiastani!

Nauhat, napit ja pitsit

Fan fiction. Öljy kankaalle 2013.



Napit, nauhat, pitsit. Sametti, silkki, satiini. Kimaltevat kristallihajuvesipullot, isotädin kemikaaliosta saatu helmiäisluomiväripaletti pienine peileineen. Äidin hääkengät kaapin perällä. Isotädin kaikenkirjava nappikokoelma satiinipintaisessa rasiassa, mummun alushameen lohenpunainen pitsi, satukirjan prinsessan vaaleanpunainen satiinimekko, samettiruusut, Afrikan tähden jalokivet, kiiltokuvien hovinaiset peruukeissaan - kaikki ihana, ihana ihana, kaikki hölmö, tarpeeton, kaikki naisellinen!


Ruskean veluurin, järjen ja sosialistisen realismin 70-luvulla lapsuuttani eläneenä huomaan, kuinka töihini yhtäkkiä nousee lapsuuteni kauniita asioita. Kauniita, harvinaisia ja turhamaisia - siis turhia - asioita, jotka olivat lähes kiellettyjä. Kaikki se, minkä rujona lapsena tunsin olevan iäksi ulottumattomissani. Eihän nelikymppisenä ole liian myöhäistä elää prinsessaunelmaa, eihän?

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Kuva herää

Kuva herää liikkeisiin ja väreihin. Blythe herää harjoittelemaan animaatiota. Äänisuunnittelu ja voiceover: Okko.

torstai 7. marraskuuta 2013

Perspektiivi


En oppinut koulussa perspektiiviä, minulla on 2D-näkö
Hukkasin pakopisteen, ja kulmat kelluivat ilmassa
En oppinut perspektiiviä, kadotin keittiöön taikinapyörän,
jossain niistä laatikoista sen oli pakko olla

Mount Everest oli pieni punaruskea nyppy karttakirjassa,
pullataikina valloittamaton vuori

Sadepäivänä kurahousuista ropisi matolle saharallinen hiekkaa,
Jumala rikkoi lupauksensa Nooalle

Eksyin vaatekomeron mustaan nieluun, haparoin ryppyisiä riepuja,
astuin ulos alastomana

Matka kaupungille kasvoi, idän pikajuna Hertsikasta Kamppiin,
ja takaisin: Talk about jetlag!

Maitomeret happanivat kaapissa, lapsi teki yökaudet mammutinhampaita, televisiossa ehkä tehtiin taidetta, kuka rakastui, kuka soti, minä etsin sitä taikinapyörää, niitä laatikoita

En oppinut perspektiiviä

Maitomeret happanevat kaapissa, lapsi tekee yöt mammutinhampaita, päivisin valaisee niillä planeettoja

Uni. Liidut mustalle paperille. Kuva ilman runoa julkaistu sivuillani ww.pekunalle.com kesällä 2012

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Tahrat kartassa

Rouva Rorschachin juhlaleninki. Pastellit ja muste paperille 2013.

Joka niemi, notko ja saarelma
Hertsika, Roiheka, Laajeka
Hatara heteka ja futon

Tel Aviv ja Tiksi
Pisa, Puijo
ja siksi

Tölikan, Eiran ja Kallion
tahroilla sama malli on

Sheraton, putka ja liekkihotelli
Kisahalli, Hilton, tienvarsimotelli

Kaivopuiston rannan aamunkaste
Takapenkin denson löyhkäysaste

Tölikan, Eiran ja Kallion
tahroilla sama malli on.


(Runo ilman kuvaa julkaistu kotisivuillani www.pekunalle.com kesällä 2012)

lauantai 2. marraskuuta 2013

Laulumiehet



Äidin espanjalainen hautajaismantilla. Pastellit ja muste kanvaspaperille 2013.



































Lopuksi juodaan kahvit Laulumiehissä.

Voileipäkakku on kuivaa
            mustien kenkien korot kopisevat parkettiin
            aikuiset puhuvat kuiskaten.

On marraskuu.
         Uurnan saa vielä sukkelasti mutiin
                    paksu savu nousee krematorion piipusta.

Pikkuveljellä on tukalaa liian pienissä lappuhaalareissaan.
         Isotäti hymyilee kameralle hampaattomalla suullaan
                   ei muista missä on, 
                          seuraavana vuorossa.

Lopuksi juodaan kahvit Laulumiehissä.

Sitä ennen ohitan Hietaniemenkadun risteyksen tuhat kertaa.
Minä juoksen, on kiire, en ehdi, en pysty!


Mitä kaikkea pitäisi olla, mitä odotuksia täyttää?
Kenet pitäisi voittaa?
Mitä pitäisi saada, säilöä, tallettaa?
Mitä pitäisi antaa, jakaa, luovuttaa?
Miten olla aiheuttamatta vaivaa?
Miten viedä vain vähän tilaa ja silti:
         on kiire, en ehdi, en pysty!

Lopuksi juodaan kahvit Laulumiehissä.

Sittenkö vasta koittaa rauha?

Runon ensimmäinen versio ilman kuvaa julkaistu sivuillani www.pekunalle.com syksyllä 2012.