Kielijuttuni kääntämisen mahdottomuudesta ja mahdollisuudesta, julkaistu mm. Kainuun Sanomissa 12.10.2014 (Kulttuuri, s. 20)
”Huippusuomentajilta
onnistuu myös maailmankirjallisuuden mahdottomien romaanien kääntäminen”, arvioidaan
Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla. Jutussa kerrotaan suomalaisista kääntäjistä,
jotka ovat suomentaneet kaksi liki kääntymättömänä pidettyä teosta
ansiokkaasti. Kääntäjien mukaan teokset sisältävät
runsaasti hankalasti kääntyviä viittauksia, runoelmia ja eri alojen
terminologiaa.
Voiko teos todella
olla mahdoton kääntää? Onko kääntäminen mahdotonta? Onko se ylipäänsä
mahdollista?
Ranskalainen kielitieteilijä Georges Mounin on
sanonut, että kääntäminen on teoriassa mahdotonta, mutta käytännössä
suhteellisen mahdollista. Ongelmana on, että mitään kieltä ei voi tarkasti
kääntää toiselle kielelle.
Sanasanainen
kääntäminen ei tuota ymmärrettäviä tekstejä, vaan sanajonoja, jotka eivät ole
mitään kieltä. Tämän moni on todennut kokeillessaan verkossa vapaasti
käytettävissä olevia käännösohjelmia, kuten Google Translatea, jossa vaikkapa
lause ”I’m going bananas” (olen sekoamassa) tuottaa käännöksen ”menen
banaanit”.
Sanaleikkien,
sanontojen, viitteiden ja kielenkäytön sävyjen edessä käännösohjelmat ovat vielä
voimattomampia. Kirjassaan ”A bird in the hand is worth kymmenen oksalla” Paul
Westlake, Krista Partti ja Eeva-Liisa Pitkänen antavat esimerkkejä englannin-
ja suomenkielisistä sanonnoista, joiden kääntäminen sanasta sanaan ei toimi.
Esimerkiksi sanonta ”ottaa lusikka kauniiseen
käteen” tuottaa sanasanaisen käännöksen ”to take a spoon with a beautiful hand”.
Käännös jättää englanninkielisen lukijan ihmettelemään, mistä on kyse. Englanniksi
lähin vastaava sanonta olisi ”to eat humble pie”, suoraan suomeksi käännettynä ”syödä
nöyrää piirakkaa”.
Mahdottoman
tekeekin mahdolliseksi ihminen, kääntäjä, jonka työssä hyvät
ongelmanratkaisukeinot ovat tarpeen. Kääntäjän on tuotettava lähtöteksti
kohdekielelle niin, että se sopii sekä kohdekieleen että kohdekulttuuriin,
löydettävä esimerkiksi lähtökielistä sanontaa parhaiten vastaava kohdekielen
sanonta.
Myös
käännettävän tekstin laji vaikuttaa siihen, millaiset keinot ovat mahdollisia.
Asiatekstissä
kääntäjä voi turvautua selityksiin tai alaviitteisiin, kun taas
kaunokirjallisuuden kääntäjän on löydettävä toisenlaisia keinoja, sillä
selitykset katkaisevat pahasti kaunokirjallisen tekstin edellyttämän sujuvan
etenemisen.
Televisio-ohjelmien
ja elokuvien kääntäjällä on omat ongelmansa. Kääntäjän on merkityssisällön
välittämisen lisäksi löydettävä ratkaisu, joka sopii ohjelman ääni- ja
kuvanauhaan.
Kääntäjän
lähtökohtana on, että kaikki tekstit ovat käännettävissä. Mahdotonta tekstiä ei
ole.
