Onko kääntäminen mahdotonta?

Kielijuttuni kääntämisen mahdottomuudesta ja mahdollisuudesta, julkaistu mm. Kainuun Sanomissa 12.10.2014 (Kulttuuri, s. 20)

”Huippusuomentajilta onnistuu myös maailmankirjallisuuden mahdottomien romaanien kääntäminen”, arvioidaan Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla. Jutussa kerrotaan suomalaisista kääntäjistä, jotka ovat suomentaneet kaksi liki kääntymättömänä pidettyä teosta ansiokkaasti.  Kääntäjien mukaan teokset sisältävät runsaasti hankalasti kääntyviä viittauksia, runoelmia ja eri alojen terminologiaa.

Voiko teos todella olla mahdoton kääntää? Onko kääntäminen mahdotonta? Onko se ylipäänsä mahdollista?

 Ranskalainen kielitieteilijä Georges Mounin on sanonut, että kääntäminen on teoriassa mahdotonta, mutta käytännössä suhteellisen mahdollista. Ongelmana on, että mitään kieltä ei voi tarkasti kääntää toiselle kielelle.

Sanasanainen kääntäminen ei tuota ymmärrettäviä tekstejä, vaan sanajonoja, jotka eivät ole mitään kieltä. Tämän moni on todennut kokeillessaan verkossa vapaasti käytettävissä olevia käännösohjelmia, kuten Google Translatea, jossa vaikkapa lause ”I’m going bananas” (olen sekoamassa) tuottaa käännöksen ”menen banaanit”.

Sanaleikkien, sanontojen, viitteiden ja kielenkäytön sävyjen edessä käännösohjelmat ovat vielä voimattomampia. Kirjassaan ”A bird in the hand is worth kymmenen oksalla” Paul Westlake, Krista Partti ja Eeva-Liisa Pitkänen antavat esimerkkejä englannin- ja suomenkielisistä sanonnoista, joiden kääntäminen sanasta sanaan ei toimi.

 Esimerkiksi sanonta ”ottaa lusikka kauniiseen käteen” tuottaa sanasanaisen käännöksen ”to take a spoon with a beautiful hand”. Käännös jättää englanninkielisen lukijan ihmettelemään, mistä on kyse. Englanniksi lähin vastaava sanonta olisi ”to eat humble pie”, suoraan suomeksi käännettynä ”syödä nöyrää piirakkaa”.

Mahdottoman tekeekin mahdolliseksi ihminen, kääntäjä, jonka työssä hyvät ongelmanratkaisukeinot ovat tarpeen. Kääntäjän on tuotettava lähtöteksti kohdekielelle niin, että se sopii sekä kohdekieleen että kohdekulttuuriin, löydettävä esimerkiksi lähtökielistä sanontaa parhaiten vastaava kohdekielen sanonta.

Myös käännettävän tekstin laji vaikuttaa siihen, millaiset keinot ovat mahdollisia.

Asiatekstissä kääntäjä voi turvautua selityksiin tai alaviitteisiin, kun taas kaunokirjallisuuden kääntäjän on löydettävä toisenlaisia keinoja, sillä selitykset katkaisevat pahasti kaunokirjallisen tekstin edellyttämän sujuvan etenemisen.

Televisio-ohjelmien ja elokuvien kääntäjällä on omat ongelmansa. Kääntäjän on merkityssisällön välittämisen lisäksi löydettävä ratkaisu, joka sopii ohjelman ääni- ja kuvanauhaan.

Kääntäjän lähtökohtana on, että kaikki tekstit ovat käännettävissä. Mahdotonta tekstiä ei ole.