Kielijuttuni "Terrorismin ytimessä", julkaistu mm. Kainuun Sanomissa 18.1.2015 (Kulttuuri, s.19)
Jouduin ensi kertaa
kohdakkain terrorismin käsitteen kanssa 1970-luvun loppupuolella, kun hain
ystävääni Tinaa ulos leikkimään rosvoa ja poliisia. Tina avasi oven varovasti
raolleen ja kuiskasi silmät kauhusta suurina: ”Me ei saada tulla ulos, siellä
voi olla terroristeja.”
Tinan isä oli diplomaatti, korkeassa asemassa Saksan liittotasavallan
suurlähetystössä. Elettiin aikaa, jolloin diplomaattien oli ehkä syytäkin
pelätä pahamaineista Baader–Meinhof-ryhmää.
Pettyneenä lähdin ovelta ja jatkoin leikkiä pihan pienempien kanssa. Sana
terroristi jäi pyörimään ja rullaamaan kielen päällä, raksuttamaan lapsen aivoissa.
Näin mielessäni Afrikan tähden rosvon, joka vaani pihametsässä puun takana
huivi kasvoillaan. Pelätä en osannut.
Viime aikojen järkyttävät terroriteot ovat taas kerran nostaneet
terrorismin käsitteen piinaavan kirkkaana mieleen. Charlie Hebdon toimitukseen
tehty raaka isku kauhistuttaa, surettaa ja – ennen kaikkea – saa miettimään
sitä, voiko pelottelemalla vaientaa.
Pelko on terrorismin ytimessä. Terrorismi pohjautuu latinan sanaan terror, pelko, jonka juurten uskotaan ulottuvan
kauas sanskritiin. Sanskritissa sen pohjana on ollut tras, joka tarkoittaa tärisemistä. Terrorismin tarkoituksena on kirjaimellisesti
saada meidät tärisemään kauhusta.
Itse sana terrorismi syntyi Ranskan vallankumouksen aikana. Sillä
viitattiin järjestelmään, jossa ihmisiä pidettiin tarkoituksellisesti pelon
vallassa, jotta vallanpitäjät saivat touhuilla rauhassa.
Robespierren johdolla valtaan nousseet jakobiinit teloittivat todellisia ja
kuviteltuja vastustajiaan giljotiinilla. Nykyisin terrorismi tuntuu viittaavan
pikemminkin hallitsijoiden arvovallan horjuttamiseksi tehtyihin iskuihin kuin
vallitsevan vallan pönkittämiseksi harjoitettuun pelottelupolitiikkaan.
Sillä, miten asioita nimetään, on todellakin merkitystä. Presidentti Bushin
aikanaan julistamaa sotaa terroria vastaan (”War on Terror”) on arvosteltu
siitä, että terrorismin vastaiseen toimintaan on sisältynyt paljon tekoja,
jotka itsessään voi määritellä terrorismiksi. Kyse on myös ja paljolti
määrittelyvallasta.
Terrorismin käsitteeseen on liittynyt viime aikoina rasistisia piirteitä,
kun sanaa on alettu käyttää viitattaessa erityisesti tietyn uskontokunnan
edustajiin tai tiettyihin kansalaisuuksiin. Terrorismin yhdistäminen yksioikoisesti
ja kyseenalaistamatta islaminuskoon on ruokkinut islamofobiaa, islamin pelkoa.
Pelko on merkittävin terrorismia ylläpitävä voima; pelko on ytimessä myös,
kun terrorismi halutaan voittaa. Emme saa antaa pelolle periksi, täristä
terroristien edessä. Sanan on oltava aina pelosta vapaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti