Kielijuttuni "Kuumaa voodoota huussintyhjennykseen" (julkaistu useissa sanomalehdissä)
Lumoava,
tarmokas, ylellinen, kupliva. Androgyyni, impulsiivinen, hallitseva,
vastustamaton. Intensiivisen alaston, nuoltava, herkkähermoinen, odottamaton,
epätavallinen, spontaani, kevytkenkäinen.
Pinkki pitsi, amorin nuoli, nahka, raivokas fuksia, kohtelias pinkki, ihme,
boheemi ruusu, fetissi, striptease, skandaali, naku-uinti. Seksipommi, ujo
tyttö, poikatyttö, mustalainen. Kissatappelu, suloinen kosto, kuuma voodoo,
vahinko, superorgasmi!
Huulipunien nimiä selatessa mielikuvitus lähtee villiin laukkaan. Mikä sävy
sopisi parhaiten vaikkapa juuri tällaisena kesäaamuna, kun pitäisi lähteä
tyhjentämään kompostikäymälän säiliötä?
Olisiko kuumassa voodoossa tarpeeksi asennetta? Vai lähestyisinkö edessä
olevaa tehtävää poikatyttömäisen tarmokkaasti?
Netin kauneusoppaasta ei
sävyn valinnassa ole kauheasti apua. Siinä neuvotaan, että ”aikuiselle
naiselle hillitysti kiiltävä puna on armollisempi kuin matta. Ripaus kiiltoa
tai helmiäistä antaa huulille terveen eli tasaisen näköisen pinnan.” Nimistä
opas ei sano mitään.
Tietokoneen
ruutuun ilmestyvällä värikartalla huulipunien sävyt vaikuttavat huomattavasti vaisummilta
kuin nimensä. Seksipommi ei hirveästi eroa ujosta tytöstä, ja superorgasmikin
on suunnilleen yhtä vaaleanpunainen kuin kohtelias pinkki.
Millainen merkitys huulipunien
nimillä oikeastaan on? Uskovatko puikonkuluttajat todella, että kun he
sipaisevat huulilleen seksipommipunaa, sävy tekee heistä nimensä kaltaisia?
Englantilaisen Independent-lehden
siteeraama asiantuntija toteaa, että huulipuna on pienenpieni juttu, jolla on
mullistava vaikutus siihen, miltä näytämme – ja miltä meistä tuntuu. Huulipuna
voi muuttaa mielialaa ja kohottaa tunnelmaa muutamassa sekunnissa.
Kun huulipunien sävyt muistuttavat niin
kovasti toisiaan, onko niiden nimillä itse asiassa suurempi vaikutus? Tuleeko
nimistä osa identiteettiämme? Vai luetaanko huulipunien nimiä ylipäänsä?
Suurimman osan yllä mainituista esimerkeistä
olen kääntänyt vapaasti englannista tai ranskasta. Suomalaisena kuluttajana
myönnän, että valitsen harvoin huulipunaani nimen perusteella.
Arkikiireessä sutaisen huulilleni
sitä punaa, jota sattuu käsillä olemaan. Kesällä ja lomalla on enemmän aikaa
paneutua nimiin ja niiden herättämiin mielikuviin.
Tänä kesänä päätän lähteä mukaan
meikkibrändien leikkiin ja valitsen sävyni tarkkaan harkiten. Kun haen ämpärillä
tiskivettä pumppukaivolta, valitsen sävykseni tarmokkaan. Ihme-sävy voisi
auttaa kehnoa puutarhuria salaatinistutuspuuhissa. Anoppilaan mennessäni vältän
suloista kostoa ja kissatappelua. Arvelen, että kohtelias pinkki on lopulta
parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti