Kielijuttuni "Se pieni ero" (julkaistu useissa sanomalehdissä)
Määräilevä ja hankala, niuhottava ja kipakka. Mitä yhteistä näillä adjektiiveilla on? Entä adjektiiveilla jämäkkä, rehellinen, reilu ja viisas?
Yksinkertaisen nettihakuni perusteella yhteistä on se, että ensin mainituilla kuvaillaan selvästi useammin naisia kuin miehiä. Jälkimmäiset puolestaan liitetään useammin miehiin.
Erot ovat pikahaun perusteella yllättävän suuriakin. Esimerkiksi yhdistelmä rehellinen mies tuottaa 22 900 osumaa, rehellinen nainen taas 1 390. Viisas mies löytyy 45 900 kertaa, kun taas viisas nainen vain 7 000. Hankalia naisia näyttää olevan kaksinkertainen määrä hankaliin miehiin verrattuna, määräileviä naisia lähes neljä kertaa enemmän kuin määräileviä miehiä.
Hakuni oli varsin epätieteellinen ja kieltämättä aika tarkoitushakuinen. Etsin nimittäin vain ja ainoastaan noita kyseisiä sanoja. Halusin nähdä, päteekö suomessakin sellainen sanallinen sukupuolittaminen, josta englanninkielisessä mediassa on viime aikoina kohistu.
Englanninkieliset lehdet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten tyttöihin ja naisiin viitataan. Huomiota ovat herättäneet muun muassa adjektiivit abrasive (piikikäs), bossy (komenteleva, määräilevä) ja feisty (kipakka, ärhäkkä).
Miehiin näitä adjektiiveja ei liitetä juuri lainkaan. Heille on varattu sävyltään myönteisempiä johtajuuteen liitettyjä määritteitä. Syyksi on esitetty, että ne ominaisuudet, joihin adjektiiveilla viitataan, ovat miehille hyväksyttävämpiä. Esimerkiksi perinteisesti miehiseksi koettu jämäkkyys muuntuu naisessa äkkiä kipakaksi niuhottamiseksi ja turhanaikaiseksi määräilyksi.
Helsingin Sanomat haastatteli hiljattain erään suomalaisen suuryrityksen uutta naisjohtajaa. Jutun sävy uhkui intoa lasikaton rakoilemisesta ja naisten pääsemisestä vihdoinkin johtopaikoille.
Uutta johtajaa kuvattiin temperamenttiseksi ja tarmokkaaksi. Lukijana pysähdyin miettimään, kuvattaisiinko uutta miesjohtajaa samoin. Temperamenttisuus ja tarmokkuus tuntuivat kovin naisellisilta. Ne tuntuivat tarjoilevan lukijalle myös syyn siihen, miksi ihmeessä oli käynyt niin, että naisesta oli tullut johtaja.
Kipakkaan luonteeseen liittyvien adjektiivien lisäksi naisia kuvaillaan usein heidän ulkonäkönsä perusteella. Suomessa ministerikin voi olla kaunis, nuori sirpsakka tyttönen.
Ulkonäköakselilla liikutaan muutenkin usein, kun kyseessä on nainen. Eduskunnan puhemieheltä tivataan suhdetta kollegojen pukeutumiseen, ja naispresidentin käsilaukku saa huikeaa lööppijulkisuutta. Kun menestynyt suomalaisnäyttelijä vastaanottaa tunnustuksen työstään kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, lehdet otsikoivat, että ”vauvamasu näkyy jo gaalamekon alta”.
|
Categorizable. Akvarelli paperille kauheassa päänsäryssä 24.10.2015. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti