Ahdistavat uudissanamme

Kielijuttuni "Ahdistavat uudissanamme", julkaistu useissa sanomalehdissä.

Viime aikoina uutisotsikoissa on vilahdellut kaksi kauhealta kaikuvaa lainasanaa: taharrush gamea ja grooming. Molemmissa on kyse seksuaalisesta ahdistelusta. ”Neljä ehdotusta taharrush gamean lopettamiseksi”, otsikoi YLE. ”Grooming eli nuorten seksuaalinen ahdistelu netissä lisääntyy”, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

            Taharrush gamealla viitataan tilanteeseen, jossa suuri miesjoukko piirittää naisen ja kohdistaa häneen seksuaalista väkivaltaa. Ahdistelu on usein järjestelmällistä ja tapahtuu suurten joukkotapahtumien aikana.

Termi on arabiaa, sanakirjan mukaan taharrush tarkoittaa ahdistelua ja gamea joukkoa. Sillä ei siis ole tekemistä englannin kielen peliä tarkoittavan game-sanan kanssa, niin kuin on virheellisesti tulkittu, jopa kansanedustajatasolla.

Grooming-termillä kuvataan ilmiötä, jossa ahdistelija valmistelee alaikäistä uhriaan ennen hyväksikäyttöä. Verbi groom on englantia ja tarkoittaa sanakirjan mukaan sukimista tai tamppaamista.

            Taharrush gamean ja groomingin kerrotaan olevan ilmiöinä uusia. Lainasanat sen sijaan eivät ole uusi ilmiö.

            Kuinka moni meistä huomaa, että on tekemisissä lainasanojen kanssa syödessään salaattia, kuunnellessaan stereoita ja katsoessaan videoita?  Ja onhan suomikin lainannut sanoja maailmalle, ainakin saunan.

            Jotain uutta kuitenkin on groomingin ja taharrush gamean tapaisten sanojen lainaamisessa. Molemmille näyttää löytyvän melko tarkka suomenkielinen vastine: nuorten seksuaalinen ahdistelu, joukkoahdistelu.  

Termejä ei kuitenkaan käännetä. Halutaanko näin osoittaa, että ilmiöt ovat tulleet muualta ja että ne kuuluvatkin muualle?

            Groomingista kertovissa jutuissa ei yksilöidä syyllisten syntyperää. Sen sijaan taharrush gameaan syyllistyvien kerrotaan olevan ”turvapaikanhakijoita” tai ”pohjoisafrikkalaisia”. 

            Taharrush gamean tuominen otsikoihin voi johtaa jyrkkiin yleistyksiin. Arabiankielinen termi voidaan liittää ajatukseen, jonka mukaan kyseessä on yleinen tapa, jota kaikki arabiankielisistä maista tulevat harjoittavat. Näinhän ei ole.

            Yleistyksissä on vaarana kokonaisen ihmisryhmän leimaaminen. Grooming ei leimaa niin kuin taharrush gamea, koska englanti on aikamme lingua franca, yhteinen kieli.

            Kaikki väkivalta on ehdottomasti tuomittavaa. Silmien sulkeminen ilmiöiltä ei ole oikea tie. Mutta ei leimaava kielenkäyttökään ole oikein.

            Tilastojen mukaan Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Voidaanko siis väittää, että parisuhdeväkivalta on erityisen suomalainen ilmiö?

            Miltä tuntuisivat otsikot New York Timesissa tai Dagens Nyheterissä: We must stop parisuhdeväkivalta! Parisuhdeväkivalta måste stoppas!

Cutting wings. Still from the video "My memory doesn't fail me", 2014.