lauantai 21. marraskuuta 2015

Kielinillittäjä ja ensimmäisen maailman ongelmat

Kielijuttuni "Kielinillittäjä ja ensimmäisen maailman ongelmat", julkaistu useissa sanomalehdissä.

On aamu. Kielinillittäjä astuu sisään kahvilaan. Tekee mieli kaakaota. ”Teidän Kaakao valmistuu”, surisee kone. Nillittäjä maksaa possessiivisuffiksittoman kaakaonsa ynseästi kassalla. ”Pipar kakku latte 3,90”, lukee mainoskyltissä myyjän takana.
Kielinillittäjä ottaa telineestä aamun lehden. Ranskan terrori-iskusta kertovaan uutiseen on lipsahtanut turha aksentti een päälle.
”Balmainin H&M-vaatteet möivät loppuun Suomessakin tunnissa”, kertoo lehden liite. Miten niin vaatteet möivät? Ja mitä ne möivät? Nillittäjää närästää, kaakaossa on liikaa sokeria. Sekin on varmaan valmistettu amerikkalaisella reseptillä.
Nillittäjän älypuhelimeen tulee viesti: ”Kiitos kun kävit ostoksilla kaupassamme. Vastaa asiakas kyselyyn. Sinun palaute on meille tärkeää.”
Viereisessä rihkamakaupassa Nillittäjä ihailee korvakoruja. ”Älä kokeile korvakoruja hygieniasyistä”, lappunen korujen vieressä ohjeistaa. Nillittäjä hihittää sisäistä nillittäjän hihitystään, nappaa kuvan ja julkaisee Facebookissa. Nillittäjäkollegojen joukko nostaa peukkua.
Nillittäjä pakenee raittiiseen ilmaan. Pilvetöntä taivasta vasten piirtyy katumainos. Designmuseo kutsuu ”lapsen vuosi sata” -näyttelyyn. Voiko mihinkään enää luottaa?
Maailma palaa Nillittäjän ympärillä, terroristit iskevät, lapset hukkuvat Välimereen, vanhukset unohdetaan sänkyihin vanhainkodeissa. Tämän kaiken Nillittäjä tietää, tuntee avuttomuutta ja empatiaa.
Ja silti. Väärin kirjoitetut yhdyssanat, possessiivisuffiksien puute, turhaan pilkutetut lauseenvastikkeet ja anglismit pistävät Nillittäjän silmään, hiertävät kuin uuden puseron niskassa oleva pesulappu, jossa lukee ”käsin pesu”. Yhdys- ja ajatusviivoja Nillittäjä ei uskalla edes ajatella.
Kielinillittäjän maailmassa tekstit ovat kuin aseman kello. Hän tietää, että tärkeintä on nähdä, mitä kello näyttää ja ymmärtää, mitä se merkitsee. Onko kiire vai eikö. Missä mennään, onko aikaa. Mutta kun kellon viisarit ovat vinksallaan, huomio kiinnittyy vain niihin.
Nillittäjän maailmassa epäolennaiset seikat ovat saaneet eturivin paikan. Hän kärsii ensimmäisen maailman ongelmista.
Ensimmäisen maailman ongelmilla viitataan tilanteeseen, jossa rikkaan maankolkkamme ihmiset takertuvat pikkuhuoliin. Termi on itseironinen ja syyllistäväkin: koko maailman hädän keskellä on täysin järjetöntä pohtia yhdyssanojen oikeinkirjoitusta.
Yksilöpsykologian näkökulmasta voi ajatella, että Nillittäjän ajatuksilla ja toiminnalla on kuitenkin järkensä: kaiken keskellä avuton ihminen pyrkii suojautumaan, hakemaan järjestystä. Vaikka sitten suremalla possessiivisuffikseja.


Broke the zipper of my dress on my way to the ball. Akvarelli ja must paperille 2015.