lauantai 21. tammikuuta 2017

Pitääkö hiihtolomalla hiihtää?

Kielijuttuni "Pitääkö hiihtolomalla hiihtää?", julkaistu useissa sanomalehdissä.


Sain hiljattain sähköpostiin mainoksen, joka oli otsikoitu iskevästi ”Vedetäänkö voikut?” Paikallinen marketti markkinoi vetävällä slogaanilla tarvikkeita voileivän tekoon. Mukana oli reseptejäkin, muun muassa ”lakto-ovovegetaarinen pull-apart bread”.
Yhteistä voileipäresepteille oli, että yhdessäkään ei ollut voita. Leipää taisi olla, jos ciabatta sellaiseksi lasketaan.
Voileipää oli mainoksessa käytetty kielikuvana, yleisnimityksenä, jonka perusteella ymmärsin heti, minkä tyyppisestä ruokalajista on kyse: jonkin sortin leipäsiivusta päällysteineen. Kielitoimiston sanakirjakin määrittelee voileivän ”voilla tms. voidelluksi leipäviipaleeksi”.
Voileivän lähisukulaisia ovat hiihtoloma ja kahvilla käynti. Kun olin hiljattain kaverieni kanssa kahvilla, kukaan ei varsinaisesti juonut kahvia. Lähimmäksi taisivat osua chai latte ja java chip frappucino.
Hiihtolomalla taas harva enää hiihtää. Itse asiassa koko lomakin on aikapäiviä sitten nimetty talvilomaksi. Hiihtolomana siitä kuitenkin edelleen puhutaan, jopa täällä Etelä-Suomessa, jossa hiihtokelit ovat harvinainen poikkeus.
Hiihtoloma, kahvilla käynti ja voileipä edellyttävät kielenkäyttäjiltä kielenulkoista tietoa ympäröivästä kulttuurista. Suurimmalla osalla äidinkielenään suomea puhuvista aikuisista ei ole niiden kanssa vaikeuksia.
On kuitenkin ryhmiä, joille kielikuvat eivät aukea helposti. Esimerkiksi lasten ajattelu on usein hyvin konkreettista.
Ennen kuin lapset oppivat ympäröivän kulttuurin abstraktit käsitteet, merkitysten tulkinta voi olla hyvin kirjaimellista. Niinpä tokaluokkalainen kysyi kauhuissaan, tuleeko opettaja meille seuraavana yönä. Opettaja oli näet sanonut, että viiden kertotaulu pitää osata niin hyvin, että oikea vastaus löytyy, vaikka opettaja tulisi keskellä yötä herättämään ja kysymään, mitä on viisi kertaa seitsemän.
Myös maahanmuuttajat saattavat kokea vaikeuksia hiihtolomien ja jatkuvan kahvilla ramppaamisen kanssa, ennen kuin pääsevät sisään kieleen ja kulttuuriin. Sanakirjoista ei useinkaan ole apua selvitystyössä, esimerkiksi suomi–englanti-nettisanakirja antaa sanalle kahvi yhden vastineen: coffee.
On myös neurologisia tiloja, jotka vaikeuttavat kielikuvien ymmärtämistä. Jotkut ymmärtävät sanoja kirjaimellisesti, esimerkiksi he, joilla on autismin kirjon piirteitä.
Yksittäisten käsitteiden lisäksi heidän voi olla vaikeaa ymmärtää vaikkapa sarkasmia ja ironiaa. Eräs autisminkirjolainen opiskelija sai tentistä täydet pisteet. Kun hän kertoi siitä ystävälleen, ystävä kommentoi ihaillen: ”Älä valehtele!” Opiskelija suuttui, hän arveli, että häntä syytetään valehtelusta.

Matters of fact. Akvarelli ja punasavi paperille, 21 x 31 cm, 2017.