lauantai 29. heinäkuuta 2017

Helsinki, hiusvärini

Kielijuttuni "Helsinki, hiusvärini", julkaistu useissa sanomalehdissä.


Hiljattain uutisoitiin japanilaisista taiteilijoista, jotka keksivät tuoda markkinoille nimettömät värit. Sen sijaan, että värituubeissa lukisi, mistä väristä on kyse, tuubeihin on maalattu väriympyröitä, joita ei ole nimetty.
Taiteilijat perustelivat tuotettaan sillä, että värien luokitteleva nimeäminen rajoittaa. Nimeämättömät värit auttavat käyttäjiään näkemään värejä ja niiden yhdistelmiä uudella tavalla, jota luokittelu ei sumenna.
Japanilaistaiteilijoiden idea on mielenkiintoinen. Kun värejä ajattelee tarkemmin, on totta, että vaikkapa punainen ei ole mitenkään yksiselitteinen asia.
Paloauto on punainen, mutta punaisten kirjo paloauton punaisen ulkopuolella on valtava. On vaikea sanoa, mihin punainen päättyy ja mistä alkaa ruskea tai vaikka oranssi.
Taiteilijoiden kanssa samansuuntaisilla linjoilla ovat monet maaleja valmistavat tehtaat. Erään suomalaistehtaan sivuilla puutalojen ulkomaalaukseen tarkoitettujen värien sadat eri sävyt on värikartassa merkitty pelkästään numeroin.
Nimeäminen voi rajoittaa ajattelua sikäli, että sillä lokeroidaan asioita ja ilmiöitä luokkiin, jotka voivat tuntua tarpeettomankin ahtailta. Toisaalta nimeäminen auttaa monessa tilanteessa.
Olin viime viikolla mustekaupassa ostamassa tulostimeeni väriä. Laitteestani oli loppu magentan sävy. Kaupassa kuitenkin löysin haluamani sanomalla, että tarvitsisin sen punaisen kasetin.
Väreillä on myös voimakas symbolinen merkitys. Liikennevalot, kirkon liturgiset värit, jalkapallon varoituskortit ja lukuisat muut käyttöyhteydet ovat sellaisia, joissa värien nimeäminen ja luokittelu on olennaista.
Politiikassa värejä käytetään luokittelemaan eri ryhmittymiä. On puhuttu punaisista ja valkoisista, sinipunasta, punamullasta, punavihreästä kuplasta, sinisestä tulevaisuudesta. Poliittisiin väreihin kytkeytyy voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, usein myös herjaavia merkityksiä.
                      Tuotteiden markkinoinnissa ja mielikuvamainonnassa värejä ja sävyjä osataan käyttää tehokkaasti. Eräs vaateliike myy kolmen sävyisiä kesämekkoja: vaalea ananas, metsämansikka ja himmeä orvokki.
Nimet uppoavat himoshoppailijaan kuin kuuma veitsi kesävoihin. Hän näkee itsensä liehumassa heinäpellolla himmeän orvokin värisessä unelmassaan. Samaa tehoa ei olisi, jos mekkojen sävyt olisi nimetty keltaiseksi, punaiseksi ja siniseksi.
Eräs hiusvärien valmistaja on vienyt värien luokittelun astetta pidemmälle: värit on nimetty kaupunkien mukaan. Oma sävyni on helppo muistaa, sillä se on nimeltään Helsinki. Päädyn hieman tylsästi Helsinkiin aina, vaikka joskus olisi suuri houkutus kokeilla Lissabonia, Pariisia tai vaikkapa Floridaa.
Black angel takes a day off, 2017.