Narsismi ja muita diagnooseja

Kielijuttuni "Narsismi ja muita diagnooseja", julkaistu useissa sanomalehdissä.

 ”Mä olen välillä ADHD, välillä normaali”, aloittaa seitsemänvuotias, kun häntä pyydetään kuvailemaan itseään.  ”En seuraa taiteilijaystäviäni Facebookissa, koska niiden päivitykset ovat niin narsistisia”, kertoo eräs Facebook-tuttavani. ”Voi ei, mä oon aivan dementoitunut! Mihin mä jätin taas kännykkäni”, huudahtaa nelikymppinen puhelinta etsiessään.

Nyky-yhteiskuntaamme on joskus väitetty medikalisoituneeksi. Kaikelle tuntuu löytyvän diagnoosi ja nimike, ja usein myös lääke.

Tietty tapa käyttäytyä selitetään yhä useammin diagnoosilla. Diagnoosi puolestaan johdetaan yhä useammin tietystä tavasta käyttäytyä.

Arkikielen esimerkkejä tarkastellessa alkaa ajatella, että myös kielenkäyttömme on medikalisoitunut. ADHD, narsismi, dementia ja muut diagnostiset termit, joille on lääketieteessä omat tarkkaan rajatut merkityksensä, on otettu sujuvasti osaksi arkista kielenkäyttöä.

Kun termejä on alettu käyttää arkikielessä, niiden merkitys on muuttunut. Masennus voi viitata hetkelliseen alakuloon. Lääketieteessä masennusdiagnoosi sen sijaan edellyttää, että masennuksesta kärsivällä on mielialanlaskun lisäksi muita oireita ja että masentuneisuus kestää tietyn ajan.

Narsismista tuntuu tulleen nykyajan muotisana. Yhteiskuntaamme väitetään narsistiseksi. Ihmiset tykittävät selfieitä someen, kertovat loputtomiin omista tekemisistään ja kyttäävät tykkäyksiä. Siinä missä masennukseen liittyy käsitteenä ymmärtämystä ja myötätuntoa, narsismi koetaan pelkästään negatiiviseksi.

Lääketieteessä narsistisen persoonallisuuden ominaisuuksiksi mainitaan suuruuskuvitelmat, empatiakyvyttömyys, voimakas ihailun tarve, kateus ja ylimielisyys. Narsistilla on taipumus käyttää toisia häikäilemättömästi hyväksi saavuttaakseen itsekkäitä päämääriä.

Nähdyksi tulemisen halu on kaikille ihmisille ominaista. Se ei pelkästään riitä perusteeksi narsismidiagnoosille. Nähdyksi tulemisen haluun liittyy usein tarve kuulua, liittyä ja tulla hyväksytyksi, mikä on varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivälle vierasta.

            Lääketieteen näkökulmasta narsismilla ja selfiepostauksilla on siis hyvin vähän tekemistä keskenään. Ne ovat yhtä vähän yhteydessä toisiinsa kuin ADHD-diagnoosi ja ajoittain innostuessaan riehaantuvan seitsenvuotiaan pojan käytös.

            Lääketieteen termien sovittamisella arkikieleen on kuitenkin järkensä. Kieli pyrkii karsimaan redundanssia eli ylimäärää. Napakat sanontatavat, joihin kiteytyy näppärästi monimutkainenkin merkitys, säästävät aikaa selityksiltä. Yksi ja sama sana toimii monissa tehtävissä: tarkkana lääketieteellisenä terminä ja epämääräisempänä yleiskielen ilmauksena.

Self-Reflection. Akvarelli ja muste paperille 2015.