Kielijuttuni (”Tekijä”) kirjoitti
(”Jutun”)(”Lukijoille”), julkaistu useassa sanomalehdessä
Viime viikolla päivän lehdessä
pisti silmään puolen aukeaman kokoinen ilmoitus. Se alkoi näin komeasti: ”Täten
annetaan ilmoitus, että 20. heinäkuuta 2018 Hakijat ovat tehneet High Court of
Justice in England and Wales -tuomioistuimelle (”Tuomioistuin”) Financial
Services and Markets Act -lain (”Laki”) VII osan mukaisen hakemuksen
(”Hakemus”) vakuutusliiketoiminnan siirtojärjestelyn (”Siirtojärjestely”)
luvanvaraisuutta koskevien pykälien mukaisen päätöksen saamiseksi.”
Yrittämättäkään
ottaa selvää siitä, mikä ilmoituksen viesti tai sisältö varsinaisesti oli (tai
miksi se oli sanomalehteen painettu), kiinnitin tekstiniilona huomioni kirjaimiin.
Alun jälkeen Hakija, Tuomioistuin, Laki, Hakemus ja Siirtojärjestely pomppivat
silmille juoksevassa tekstissä tuon tuostakin, aina isoin alkukirjaimin
kirjoitettuina.
Kääntäjälle
isojen alkukirjainten viljely erilaisissa sopimus- ja tarjousteksteissä on
tuttua. Sopimusten Osapuolet sitoutuvat erilaisiin Sitoumuksiin, Asiakas ostaa Tavarantoimittajalta
Tuotteita. Lukijan osaksi sen sijaan jää voihkia tuskasta silmissä vilistävien
kirjainkokojen kanssa. Isot kirjaimet keskellä lausetta eivät nimittäin suinkaan
aina lisää lukemisen sujuvuutta.
Isojen
kirjainten käytön sylttytehdas taitaa olla vanha tuttu: se on omittu suoraan englannista.
Pyrkimyksenä on ilmeisesti saada tekstiin tarkkuutta. Isolla kirjoitettu
Sopimus ja Juuri Tämä Sopimus eikä mikä tahansa sopimus. Asiakas (”Asiakas”) on
nimenomaan se Asiakas, joka mainitaan tässä Sopimuksessa eikä siis jokin muu
asiakas, joka mainitaan ehkä jossain muualla.
Usein
pysähdyn kääntäjän työssäni miettimään, tarkentaako versaalien viljely termien
merkitystä todella. Jäisikö jollekulle epäselväksi, mistä on kyse, jos
tekstissä kerrottaisiin, että hakijat ovat tehneet tuomioistuimelle hakemuksen
eikä että ”Hakijat ovat tehneet Tuomioistuimelle Hakemuksen”?
Asiatekstit
eivät ole ainoa käyttöyhteys, josta isojen kirjainten liikakäytölle
allergisoitunut saa näppylöitä. Yhä useammin näkee otsikoita, joissa jok’ikinen
sana on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Niissäkin on mallia otettu
englannista, jossa otsikoiden sanat usein kirjoitetaan isolla alkukirjaimella (”pikkusanoja”
eli esimerkiksi artikkeleita ja prepositioita
lukuun ottamatta).
Hiljattain tuli
somen virrassa vastaan klikkiotsikko ”Suomalaisen Isoäidin Viimeinen Kosto
Kiittämättömille Lapsilleen On Nerokas”. En klikannut otsikkoa ottaakseni
selvää, mikä Viimeinen Kosto oli. Kirjainkoosta arvelin kuitenkin, että Isoäiti
oli ehkä HUUTANUT LAPSILLEEN KOSTOKSI KOVAAN ÄÄNEEN!
Parties to agreement. Akvarelli, hiili ja muste paperille 2018. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti