lauantai 1. marraskuuta 2014

Olen ehkä sittenkin Pasila

Olen ehkä sittenkin Pasila

harmaa, likainen, luotanityöntävä
hissikuilun pohjalle pudonnut purukumi
sähkökaappiin tägätty töhry
tuhat riisiä väkisinmapitettua tuskaa rulokaapissa
Muistaa vääntää avainta lukossa, heitä avain pois

Juokse portaat alas, porraskäytävän kautta ulos,
ihan varmaan alaovi aukeaa, kun painat sitä vihreää nappia

Hyppää yli tupakannatsojen, yli räkäisyjen, koiranpaskojen yli,

Älä katso kenkiäsi

Älä katso betoniin, se on aina samanlaista, eksyisit vain

Älä eksy,
            ota ratikka oikeaan suuntaan,
istu sille paikalle, jossa et joudu kenenkään viereen
Älä katso silmiin
Avaa ovet kyynärpäilläsi
käytä käsidesiä


Katso ylös:

Sama pilvikarja siellä laiduntaa
Samat linnut lentävät
Aurinko osuu pilvenpiirtäjän latvaan
Spotifyssa, haudan takaa, Kauko Käyhkö laulaa Rakastan sinua elämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti