Kielijuttuni "Entistä parempi tekstilaji", julkaistu useissa sanomalehdissä
On taas se aika vuodesta, jolloin asiat luistavat entistä paremmin! Ai mikä aika? No se aika, kun yritykset julkaisevat vuosiraporttejaan.
Tekstilajina vuosiraportti on mielenkiintoinen: se kertaa, mitä edellisenä vuonna tuli tehtyä ja samalla suuntaa katseensa tulevaisuuteen. Vuosiraportin silmin tulevaisuus näyttää aina vain paremmalta, vuosiraportti on toiveikas tekstiotus.
Toiveikkuutta vuosiraportti rummuttaa monin tavoin: kuvissa työntekijät hymyilevät niin, että hampaat näkyvät, asiakkaat hehkuvat tyytyväisyyttä, ja jopa toimitusjohtajan stressistä syöpyneet otsarypyt oikenevat, kun hän katsoo lukijaa silmiin vakuuttavasti hymyillen. On graafia taivaisiin nousevine pylväineen, on neliväripainettua piirakkadiagrammia ja sitaattilaatikkoa.
Myös vuosiraportin kieli on posia pullollaan. Yksi erityinen myönteisyyttä hehkuttava piirre pomppii vuosiraportin lukijan silmille, jos ei ihan joka toiselta, niin ainakin joka neljänneltä riviltä. Se on adjektiivien vertailumuotona käytetty komparatiivi.
Vuosiraporttien mukaan yritykset toimivat yhä tehokkaammin ja vastuullisemmin. Ne saavuttavat yhä parempia tuloksia, niiden strateginen fokus on entistä korostuneempi, ne pystyvät vastaamaan haasteisiin entistä paremmin aiempaa kovemmassa kilpailutilanteessa ja aikovat kasvaa yhä merkittävämmiksi toimijoiksi.
Vuosiraporteissa yritykset pyrkivät jatkossa edelleen kehittämään entistä tehokkaampia toimintamalleja aiempaa asiakaslähtöisempien, luotettavampien ja kustannustehokkaampien liiketoimintojen suunnittelun tehostamisen varmistamiseksi. Vuosiraporttien tulevaisuus on aina aiempaa kirkkaampi!
Kääntäjänä jään välillä miettimään, mihin näitä aiempaa parempia tekemisiä oikeastaan verrataan. Olen kääntänyt vuosiraportteja parikymmentä vuotta, ja edelleen ollaan komparatiivissa. Näyttää uhkaavasti siltä, ettei superlatiiviin päästä koko työurani aikana.
Ehkä onkin niin, ettei vuosiraportin komparatiivi olekaan merkitykseltään aito komparatiivi. Kun vuosiraportissa sanotaan, että asiat hoidetaan entistä paremmin, halutaan myös osoittaa, että ”ei tämä mitään uutta ole, ollaan me ennenkin toimittu ihan ok”.
Vuosiraportin komparatiivi tuo mieleen vertailuttoman komparatiivin, joka on tuttu sellaisista ilmauksista kuin ”vanhempi mies”, ”suurempi summa rahaa” ja ”iäkkäämpi rouvashenkilö”. Vuosiraportin komparatiivin voisi nimetä vaikka kannustuskomparatiiviksi. Sen tehtävänä on luoda uskoa.
Yritän jatkossa suhtautua vuosiraportin komparatiiviin aiempaa vähemmän ärsyyntyneesti. Tsemppareitahan tässä yhä lannistavammassa maailmassa tarvitaan.
 |
| Trying on the graduation dress before staring to write the thesis, 2019 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti