lauantai 1. marraskuuta 2014

Olen ehkä sittenkin Pasila

Olen ehkä sittenkin Pasila

harmaa, likainen, luotanityöntävä
hissikuilun pohjalle pudonnut purukumi
sähkökaappiin tägätty töhry
tuhat riisiä väkisinmapitettua tuskaa rulokaapissa
Muistaa vääntää avainta lukossa, heitä avain pois

Juokse portaat alas, porraskäytävän kautta ulos,
ihan varmaan alaovi aukeaa, kun painat sitä vihreää nappia

Hyppää yli tupakannatsojen, yli räkäisyjen, koiranpaskojen yli,

Älä katso kenkiäsi

Älä katso betoniin, se on aina samanlaista, eksyisit vain

Älä eksy,
            ota ratikka oikeaan suuntaan,
istu sille paikalle, jossa et joudu kenenkään viereen
Älä katso silmiin
Avaa ovet kyynärpäilläsi
käytä käsidesiä


Katso ylös:

Sama pilvikarja siellä laiduntaa
Samat linnut lentävät
Aurinko osuu pilvenpiirtäjän latvaan
Spotifyssa, haudan takaa, Kauko Käyhkö laulaa Rakastan sinua elämä.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Muistaakseni olen unohtanut

Siivekäs. Akryyli kankaalle 2014. (keskeneräinen)
Muistaakseni
olen unohtanut
miltä lapsuus tuntui
Tai sitten muistan sen liian hyvin
tai sitten tahdon unohtaa

Muistaakseni
olen sulkenut silmät
miljoona kertaa

Ymmärtääkseni
tukkinut korvani aina, kun voin

Totta puhuakseni olen
nipistänyt huuleni tiukasti yhteen
kerran toisensa jälkeen

Olen käsittääkseni
 puristanut käteni nyrkkiin 

Puristanut sen nyrkkiin ja
siihen nyrkkiin olen sulkenut liidun,

sulkenut piiloon liidun,

ainoani.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Onko kääntäminen mahdotonta?

Kielijuttuni kääntämisen mahdottomuudesta ja mahdollisuudesta, julkaistu mm. Kainuun Sanomissa 12.10.2014 (Kulttuuri, s. 20)

”Huippusuomentajilta onnistuu myös maailmankirjallisuuden mahdottomien romaanien kääntäminen”, arvioidaan Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla. Jutussa kerrotaan suomalaisista kääntäjistä, jotka ovat suomentaneet kaksi liki kääntymättömänä pidettyä teosta ansiokkaasti.  Kääntäjien mukaan teokset sisältävät runsaasti hankalasti kääntyviä viittauksia, runoelmia ja eri alojen terminologiaa.
Voiko teos todella olla mahdoton kääntää? Onko kääntäminen mahdotonta? Onko se ylipäänsä mahdollista?
 Ranskalainen kielitieteilijä Georges Mounin on sanonut, että kääntäminen on teoriassa mahdotonta, mutta käytännössä suhteellisen mahdollista. Ongelmana on, että mitään kieltä ei voi tarkasti kääntää toiselle kielelle.
Sanasanainen kääntäminen ei tuota ymmärrettäviä tekstejä, vaan sanajonoja, jotka eivät ole mitään kieltä. Tämän moni on todennut kokeillessaan verkossa vapaasti käytettävissä olevia käännösohjelmia, kuten Google Translatea, jossa vaikkapa lause ”I’m going bananas” (olen sekoamassa) tuottaa käännöksen ”menen banaanit”.
Sanaleikkien, sanontojen, viitteiden ja kielenkäytön sävyjen edessä käännösohjelmat ovat vielä voimattomampia. Kirjassaan ”A bird in the hand is worth kymmenen oksalla” Paul Westlake, Krista Partti ja Eeva-Liisa Pitkänen antavat esimerkkejä englannin- ja suomenkielisistä sanonnoista, joiden kääntäminen sanasta sanaan ei toimi.
 Esimerkiksi sanonta ”ottaa lusikka kauniiseen käteen” tuottaa sanasanaisen käännöksen ”to take a spoon with a beautiful hand”. Käännös jättää englanninkielisen lukijan ihmettelemään, mistä on kyse. Englanniksi lähin vastaava sanonta olisi ”to eat humble pie”, suoraan suomeksi käännettynä ”syödä nöyrää piirakkaa”.
Mahdottoman tekeekin mahdolliseksi ihminen, kääntäjä, jonka työssä hyvät ongelmanratkaisukeinot ovat tarpeen. Kääntäjän on tuotettava lähtöteksti kohdekielelle niin, että se sopii sekä kohdekieleen että kohdekulttuuriin, löydettävä esimerkiksi lähtökielistä sanontaa parhaiten vastaava kohdekielen sanonta.
Myös käännettävän tekstin laji vaikuttaa siihen, millaiset keinot ovat mahdollisia.
Asiatekstissä kääntäjä voi turvautua selityksiin tai alaviitteisiin, kun taas kaunokirjallisuuden kääntäjän on löydettävä toisenlaisia keinoja, sillä selitykset katkaisevat pahasti kaunokirjallisen tekstin edellyttämän sujuvan etenemisen.
Televisio-ohjelmien ja elokuvien kääntäjällä on omat ongelmansa. Kääntäjän on merkityssisällön välittämisen lisäksi löydettävä ratkaisu, joka sopii ohjelman ääni- ja kuvanauhaan.
Kääntäjän lähtökohtana on, että kaikki tekstit ovat käännettävissä. Mahdotonta tekstiä ei ole.






keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Perkeleen Rudolf Steiner

Perkeleen Rudolf Steiner
          tuli istumaan viereeni käytävän puolelle kasivitosen dösässä
                  aikoi tietenkin ajaa Snellman-korkeakoululle asti.
"Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen", se mutisi

Vai oliko se sittenkin Wittgenstein.

Ihan sama, mutta kun se ei liikahtanut mihinkään.

         Se tukki tieni, en päässyt omalla pysäkilläni pois.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Dubbauskääntäjän paras päivä ikinä!


Kielijuttuni dubbauskääntämisestä, julkaistu mm. Kainuun Sanomissa 07.09.2014. (Kulttuuri, KULTTUURI, sivu 20)

 Dubbauskääntäjän paras päivä ikinä!

"Isä, osta minulle puuvillansiemenkarkkia", vaatii poika ja kiskoo isäänsä päättäväisesti kohti huvipuiston hattarakojua.

"Se oli vain suihku", huoahtaa punaista traktoria ajava maanviljelijä, kun heinäntekoa uhannut sadekuuro väistyy.

"Nukuin kuin iso kivi!", huudahtaa koala toiselle Australian takamailla.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että dubbauskääntäjällä ei ole ollut paras päivä ikinä.

Cotton candy, shower ja sleep like a rock ovat saaneet sanasanaiset käännökset, ja ne särähtävät pahasti jälkikasvunsa kielellisestä kehityksestä huolestuneen vanhemman korvaan.

Dubbauskääntäminen on yksi av-kääntämisen eli audiovisuaalisen kääntämisen lajeista, jossa käsikirjoitus muokataan ääninäyttelijöiden äänitysstudiossa lukemiksi vuorosanoiksi. Kääntämisen lisäksi dubbauskääntäjä huolehtii myös repliikkien ajastuksesta ja merkitsee käsikirjoitukseen jokaisen alkuperäiseltä ääninauhalta kuuluvan inahduksen ja huokauksen. Huomiota pitää kiinnittää myös laulujen riimeihin ja huulisynkkaan.

Suomessa dubbauskääntäminen rajoittuu pitkälti lapsille tarkoitettuihin animaatiofilmeihin ja -sarjoihin.

Samalla tavalla kuin tekstitykseen myös dubbauskäännökseen kiinnittää huomiota usein vasta, kun se vilisee puuvillansiemenkarkin tapaisia virheitä.

Netissä ja sosiaalisessa mediassa on lukuisia listoja, joihin on kerätty av-käännöksistä löytyneitä kielikukkasia. "It's a tie" (tasapeli) on käännetty "se on solmio", "State of the art" (huippuluokkaa) on käännetty "Valtiontaidetta" ja niin edelleen.

Av-kääntäjien vaikeista työolosuhteista ja kehnosta palkkauksesta on viime aikoina puhuttu paljon. Parempia av-käännöksiä vaatinut kansalaisadressi luovutettiin työministerille kesäkuussa.

Adressissa av-käännökset määriteltiin yksiselitteisesti tekstityksiksi. Adressissa todettiin muun muassa näin: "Hyvä tekstitys on lähes huomaamaton ja auttaa suomalaiskatsojia seuraamaan vieraskielisten ohjelmien asiasisältöä, juonta ja sanomaa - ja toisaalta myös maahanmuuttajia seuraamaan suomenkielisiä ohjelmia sekä oppimaan suomea. Heikkolaatuiset tekstitykset sen sijaan häiritsevät katsomiskokemusta."

Kaiken tämän voi sanoa pätevän dubbauskäännöksiinkin. Hyvä dubbauskäännös on huomaamaton ja sulavaa suomea. Hyvän dubbauskääntäjän on muunnettava vieraskielinen puhe sellaiseen muotoon, että katsojan, usein kielellisen kehityksen kriittisimmissä vaiheissa olevan lapsen, on hyvä seurata ohjelmaa.

Suomessa dubbauskääntäjiä on vähän, ja he ovat yleensä korkeasti koulutettuja. Tämä aliarvostettu joukko pyrkii pitämään huolen siitä, että lapsemme saavat nauttia ohjelmista ilman suihkuja ja isoja kiviä. 


perjantai 5. syyskuuta 2014

Pre-oedipal super ego strikes again!


Katso, kuinka preoidipaalinen superego riehuu videossani Pre-oedipal super ego strikes again. 

Videossa pre-oidipaalinen superego alistaa vaivaiset 58 sekuntia, elämässä aina. 

Preoidipaalinen superego ei anna armoa, sitä on turha yrittää paeta, se saa aina haluamansa. 


Pre-oedipal super ego strikes again!

sunnuntai 17. elokuuta 2014