lauantai 21. maaliskuuta 2015

The Unforgiven - keväinen runo maailman runouden päivän kunniaksi.

Esmael kuuntelee Metallicaa.
The Unforgiven!

Kaartaa dösän Hertsikkaan, rennoin ranneliikkein. 

Nousen kyydistä metriksellä, nostan luurit korville.


Maailma on parhaimmillaan kevyt, keväällä. Pöly lentää vallattomasti, vaihdoin liian aikaisin kevättakkiin. Lapsena liian aikaisin polvisukkiin. En osannut hyppiä twistiä.

Minusta on synkistelijäksi. En sano, että se on luonteeni, yritän olla uskomatta perimään. 


Olen kuullut kaiken siitä, miten minäkokemus siirtyy alitajuisesti ihmisestä toiseen. Psyykestä toiseen, kuin kulkutauti. 

Kyllä tähän on tultu elämällä. Ei tämä ole voinut olla valmiina, kevät.

Löytyyhän se luureistanikin, the Unforgiven.



Mustavalkoiseksi käsitelty yksityiskohta akvarellista "Fous moi la paix", 2015.